Ensimmäinen eli Itsevalaisevat on kaloihin liittyvän pakkomielteeni synkeän niljakas kiteytymä. Käärinliinat taas käsittelee fiktion keinoin yhtä elämäni käännekohtaa eli työskentelyäni vaikeahoitoisia ja rikostaustaisia potilaita hoitavassa mielisairaalassa. Hyvin rakkaita romaaneja kumpikin.
Pian molemmat ovat kuitenkin taas saatavilla ja vieläpä hyvin huokealla hinnalla. Kiitos tästä kuuluu e-kirjaversioille.
Tommi Melender kirjoittaa blogissaan sähkökirjasta. Olen hänen kaltaisensa käännynnäinen eli suhtauduin pitkään koko sähkökirjahössötykseen hyvin varauksellisesti. Nykyään luen vähintään puolet kirjoista lukulaitteelta. Täysin paperittomaan tilaan tuskin tulen siirtymään. Syy on osittain tietysti sentimentaalinen (pidän kirjaesineistä), mutta fakta on myös se, että painettu kirja on joissakin tapauksissa paras tai jopa ainut mahdollinen "käyttöliittymä" (pahoittelen teknometaforaa).
Vuodenajan kunniaksi voin nostaa esiin kaksi tärkeää kesäkirjaa, joiden kohdalla en voisi kuvitellakaan e-kirjaformaattia.
Toissa kesänä luin C.G. Jungin Punaisen kirjan, joka sisältää hänen kirjoituksiaan ja maalauksiaan vakavan henkisen kriisin ajalta. Teos on esineenäkin niin massiivinen, ettei sitä lueta ajankuluksi tai illalla sängyssä. On istuttava alas ja päätettävä, että nyt luen kuin rabbi tai imaami pyhää kirjaa. Ja teoksen kuvituskin vaatii tilansa.
Viime kesän mieleenjäävin kokemus oli Mark Z. Danielewskin äärimmäisen kokeellinen kauhuromaani House of Leaves. Sen labyrinttiin eksyminen vaatii paperin tyhjää tilaa, jota iPad tai muut kätevän kokoisiksi tehdyt käyttöliittymät eivät yleensä tarjoa. Tämän teoksen kohdalla jopa mustavalkopainatettu pokkariversio tuhoaa osan romaanin tehoista. Joka tapauksessa House of Leavesin sivut vaativat tunteen siitä, että pitelee käsissään ullakolta löytynyttä käsikirjoitusnippua.
Romaanin aloitus on vertaansa vailla:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti